Abstract The subject of this thesis is everyday energy information literacy (EEIL) among Finns. The purpose is to present a theoretical definition of EEIL and a related measure. The study has a novel approach integrating information literacy and energy literacy. During the research process, a narrow EEIL definition and measure emphasising metacognitive competencies was elaborated and augmented to incorporate energy knowledge, values, attitudes and behaviour in the context of energy and climate change. The empirical data were collected from three populations: students of the University of Oulu (n = 1,390) in 2017, residents of Ii, a pioneering municipality in striving for carbon neutrality (n = 92) and a random sample of 2,000 Finns (n = 323) in 2018. The data were analysed statistically using multivariate methods and classical linear models. The results indicate that the Finns’ EEIL is multidimensional, and perceived competence within these dimensions vary across their background characteristics. Younger Finns have more energy knowledge and better access to information, while older Finns are more likely to have better awareness in utilising energy information in everyday life. Women have more positive attitudes towards energy in relation to climate change mitigation, while men are more likely to be confident in finding and evaluating energy information. Educational level and familiarity with energy-related matters were found to be positively associated with energy knowledge and access to energy information. Based on the results, residence in a pioneering municipality in striving for carbon neutrality is not reflected in the households’ EEIL. This thesis provides novel knowledge of Finns’ EEIL. The results indicate that including values, attitudes and behaviour are necessary for investigating context-specific information literacy. Developing the concept by integrating subjective and objective measurements offers insights for research within related fields. A measure based on a comprehensive definition can provide a more nuanced understanding of the EEIL of different groups. These indicative results may be utilised in energy education and communication striving for climate priorities. ; Tiivistelmä Väitöskirjan aiheena on arkielämän energiatiedon lukutaito suomalaisten keskuudessa. Tutkimuksen tarkoituksena on kehittää arkielämän energiatiedon lukutaidon teoreettinen määritelmä ja siihen perustuva mittari. Väitöskirja yhdistää uudella tavalla informaatiolukutaidon ja energialukutaidon tutkimusta. Väitöstutkimuksessa laajensin aikaisemmin esittämääni yksilön metakognitiivisiin kompetensseihin painottuvaa energiatiedon lukutaidon määritelmää ja mittaria. Laajennuksen myötä ne kattoivat myös tietämystä sekä arvoja, asenteita ja käyttäytymistä energian ja ilmastonmuutoksen kontekstissa. Keräsin aineiston kolmesta populaatiosta: Oulun yliopiston opiskelijoilta vuonna 2017 (n = 1390) sekä väestöpohjaisella otannalla suomalaisilta kotitalouksilta (n = 323) ja ilmastotyön edelläkävijäkunnan Iin asukkailta (n = 92) vuonna 2018. Analysoin aineiston tilastollisesti monimuuttujamenetelmiä sekä klassisia lineaarisia malleja hyödyntäen. Tulokset osoittavat, että suomalaisten energiatiedon lukutaito koostuu useista osa-alueista, ja koettu osaaminen näillä osa-alueilla vaihtelee heidän taustatekijöidensä mukaan. Nuoremmilla ikäryhmillä korostuu energiatietämys sekä pääsy tietoon ja vanhemmilla painottuu energiatiedon hyödyntäminen arjessa. Naisten asenteet energia-asioihin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat positiivisemmat. Miehet puolestaan ovat itsevarmempia energiatiedon löytämisessä ja arvioinnissa. Koulutustaso ja osaaminen energia-asioissa korostuvat energiatietämyksessä ja tietoon pääsyssä. Kunnan edelläkävijyys hiilineutraalisuuteen pyrkimisessä ei tulosten mukaan heijastu kotitalouksien energiatiedon lukutaitoon. Tutkimus tuottaa uutta tietoa suomalaisten arkielämän energiatiedon lukutaidosta. Tulokset osoittavat, että informaatiolukutaidon aihe- ja tilannesidonnaisessa tarkastelussa on tutkittava myös arvoja, asenteita ja käyttäytymistä. Käsitteen kehittämisessä subjektiivisen ja objektiivisen mittaamisen yhdistäminen tuo uuden näkökulman myös lähikäsitteiden tutkimukseen eri tieteenaloilla. Laajaan määritelmään perustuva mittari voi antaa entistä selkeämmän kuvan eri ryhmien energiatiedon lukutaidosta. Tulokset ovat suuntaa antavia. Niitä voidaan hyödyntää koulutuksen ja viestinnän suunnittelussa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.